Kaksplus.fi

Mamman paluu arkeen ( + ensiaskeleet )

perjantai 28. elokuuta 2015


Nyt on ensimmäinen työviikko takana ja osa kirjoitettu jo alkuviikosta!

Minua ei jännittänyt lainkaan palata takaisin töihin, koska odotin sitä. Kyllä kotonakin on Oliverin kanssa mukavaa mutta se että saa juoda kahvinsa ja syödä lounaan rauhassa on jotain aivan mahtavaa pitkästä aikaa. Kuva on otettu maanantaina juuri ennen töihin lähtöä, ehkä silloin alkoi pikkuisen jännittämään. 
J jäi isyysvapaalle kuudeksi viikoksi kotiin Oliverin kanssa ja saadaan näin pitkitettyä dagigsen aloitusta. Äitiyslomasijainen on tämän viikon kanssa samaan aikaa, joten sen puolelta on hyvin pehmeä lasku. Onneksi ollaan saatu jakaa töitä yhdessä ja myös sillain kiire on ollut ettei ole ehtinyt murehtimaan miten isännällä ja Oliverilla menee kotona. Heillähän on erittäin mukavaa yhdessä. Vaikka nyt ensimmäisen viikon jälkeen sanonut että ymmärtää minua, JES!! voiko mies olla todella sitä mieltä että ymmärtää. Jos hän on ennen nähnyt arkena 2-4 h Oliveria ennen hänen nukkumaan menoa niin eihän silloin kitistä lainkaan, ellei todella väsyneitä olla.

Tiistaina kävin ottamassa ripsienpidennykset, pientä hemmottelua kahden työpäivän jälkeen. Se että melkein nukahdit siihen tuoliin kun ripsiä laitettiin! 

Kaikista parasta on ollut se että oikeasti kaipasin työkavereitani! Ehkä maanantaina vähän ujostelin, en tiedä kyllä miksi. Siinäkin on varmaan sellainen että kun vuoden jälkeen palaa töihin niin ehkä sitä vähän pelkää muiden reaktiota tai jotain tällaista. Taitaa olla pitkälti ihan yleistä, että äidit ajattelee ettei ole enää tervetulleita työpaikalle.

Se mitä en kaipaa on nämä aamuherätykset, välillä Oliver nukkuikin johonkin 9 asti, niin nyt niistä saa haaveilla. Paitsi viikonloput on aikaa. Toisaalta meillä on töissä liukuva työaika, että saa mennä klo 9 - 17, mielestäni on silti kivempi tehdä klo. 8 - 16 työpäiviä, on sitten vielä jonkin verran aikaa hääräillä kotona Oliverin kanssa ja ehtii myös käymää isoäidilläni kylässä, tapaamaan ystäviä.

Se mitä toivoin hartain, että Oliver oppisi kävelemään ennen dagista, mutta vielä salaa toivoin että ehtisin näkemään itse kotona lomallani nämä askeleet. Nämä toiveet tuli toteen, Oliver 10 kk otti ensimmäiset askeleensa viikko sitten perjantaina! Voi sitä ilon määrää! Sen jälkeen se on ollut menoa, askeleitakin tulee päivä päivältä vain enemmän ja enemmän! 

Miten ensimmäinen viikko on mennyt? 
-  Aamulla J hoitaa toistaiseksi Oliverin ja iltapäivällä kun saavun kotiin niin silloin halitaan ja pusitaan! Syödään ja lähdemme lenkille tai puistoon. Oliver turhautuu todella helposti, etenkin jos ollaan koko päivä vain kotona. Sen huomasin jo äitiyslomallakin. Ainakin tämän viikon aikana olen ollut energisempi, mitä kotona ollessani. Toivottavasti tämä energisyys jatkuu vielä pitkään! 
Kaipaan Oliveria töissä, ei siitä mihinkään pääse.


Tässä teille kuva pikkuisesta merimiehestä! <3 


Omaa vointia pitää vähän seurailla tässä, kun taas on alkanut tulemaan "outoja" tuntemuksia, J sanoi edellisaamuna että olen vetäytynyt ja outo. Vaikkei mikään stressaa niin joku nyt vain on.

Miten teillä on alkanut arki?

<3:lla Liina

4 kommenttia:

  1. Voi mäkin odotan että Leevi oppisi kävelemään ennen päiväkotia, kovasti tosin jo harjoittelee että eiköhän pian!:) Hyvin samanlaisia fiiliksiä kuin mulla ekan kouluviikon jälkeen! Meidänkin iskä on nyt kotona sen pari kk. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että Leevi saa olla kanssa vielä kotona <3 tässä on onneksi hyvää aikaa vielä reenata kävelemään! :)

      Poista
  2. Vau ensiaskeleet! Tosi nuorena myös :) Hieno Oliver!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista <3

Designed By Hello Manhattan