Kaksplus.fi

TAHTOA KYLLÄ LÖYTYY

torstai 31. maaliskuuta 2016

Jos Oliver ei saa tai osaa tai onnistu niin hän heittää itsensä lattialle ja alkaa itkemään. Uhmaako? Olen jo alkanut kauhulla odottamaan pahinta uhmaa, mutta onneksi se ei ala yhtäkkiä vaan tähän ehtii asennoitumaan, vai ehtiikö? 



Itse omaan todella kovan tahdon ja se paistaa myös tästä pikkuisestakin läpi kilometrien päähän ja monesti kuulen "ihanku sä". "Ai kiitti", no pakko se on vaan alkanut myöntämään itselleen että poika on kuin kopio minusta, ainakin tahtonsa ja lyhyen pinnansa kanssa. Jos kasataan Legoja torniksi ja se menee tahtoamattaan rikki niin lentää Legot. Hups! No ehkä en itse kumminkaan ole tällainen että kun teen ruokaa ja se menee pilalle niin lentää kattilat ja paistinpannut. Heh!
Tietenkään ei pidä verrata pienen lapsen tahtoa, aikuisen tahtoon. 
Itse nuorempana opin mistä naruista vetää niin saa tahtonsa läpi, jonka takia on ollut haasteellista aikuisiällä olla joustavampi, mm. parisuhteessa. Jos en saa tahtoani läpi jossakin asiassa niin välillä tekisi mieli mennä lattialle ja huutaa " ku mää tahdon!! "


Välillä kyllä käy J:tä sääliksi kun talossa asustaa kaksi jolla on kunnon oma tahto, entä sitten hänen tahtonsa? No kyllä hänelläkin sitä on ja se ärsyttääkin välillä kun en saa tahtoani läpi. Oliver laittaa vielä pisteen iin päälle kun hän ei saa tahtoaan läpi. 


"Oliver haluaa nyt kiivetä pattereiden päälle ja ei pääse itse sieltä pois, alkaa huuto, menet auttamaan hänet alas ja yrität häntä unohtamaan patterin päälle kiipeämisen, alkaa huuto kun tajuaa ettei hän saa tai voi kiivetä patterin päälle. "Mut ku mää haluun!" Oliver varmasti sanoisi jos osaisi."

Eli pieni uhmanpoikanen meille on muuttanut, vaikka välillä hermoja raastaa niin kyllä ne halit ja pusuttelut ja ihana yhdessä olo saa nämäkin unohtamaan! Katsotaan kuinka pahaksi Oliverin tahto ja uhma kasvaa ;) Toivotaan parasta ja pelätään pahinta, paras on asennoitua rennosti, onnistuukohan se? Sen näkee sitten.


Milloin teillä uhma on alkanut?

<3:lla Liina

LOPPUVIIKKO LOMAILLESSA

maanantai 28. maaliskuuta 2016


Mahatauti selätettiin puolessa välissä viikkoa, se oli onnemme että saimme edes hippuisen nauttia ja viettää lomaa eikä viettää koko lomaa pedissä miettien mitä kaikkea sitä olisi voinutkaan tehdä. Torstaina kävimme Oliverin kanssa pikkuisen shoppailemassa uusia vaatteita, koska eihän niitä voi koskaan olla liikaa? ;) Sunnuntaina tosin laitoimme taas hirmuisen kasan vaatteita myyntiin facebook-kirppikselle, mm. pieniä vaatteita ja bodeja, nyt kun meillä on vaatekoko 86 käytössä niin ei pahemmin tarvitse käyttää bodeja. Joten meni myös ihan uusiakin myyntiin.

Torstaina kävimme myös tallilla katsomassa hevosia ja poneja, mutta ne eivät olleet niin mielenkiintoisia kuin ensimmäistä kertaa elämässään livenä nähty traktori. Se on vain kirjoista ollut tuttu ja mikäs sen mukavempaa kuin päästä traktorin kyytiin. Oliver istui aikansa traktorissa ja kun oli aika siirtyä antaa hevosille ruokaa niin mielensä hän niin pahoitti ja veti kunnon uhmakohtauksen, veti itsensä veteläksi maahan ja alkoi itkemään. Mamman onni olikin että Oliver teki tämän kurassa.
Onneksi vaatteet saa pestyä ja traktoria pääsee ihailemaan useamminkin.






















Koitettiin viettää lomalla mahdollisimman paljon aikaa ulkona, koska siitä nauttii koko perhe ja säätkin olivat suotuisia. Paitsi oliko se niin että tiistaina vai keskiviikkona satoi melko paljon lunta ( heh, ei oikein muistikuvaa kun meni aika meni sairastaessa ), viikonloppuna lumet sulivat ja oli ensimmäinen oikein todella lämmin päivä, kyllä se kevät ja kesä tulee! Ainoa todella suuri miinus näin keväisin on, tuo katupöly... Ottaa silmiin ja henkeen.

Perjantaina kävimme Oliverin kummitädin luona grillaamassa makkaraa ja nakkeja, samalla nauttien ihanasta ulkoilusäästä. Oliverin kummitädillä on grillikota heidän pihassaan niin ei paljoa grillailuja haittaa vaikka sataisi tai olisi kylmä. Tämäkin oli Oliverille täysin uutta ja ihmeellistä!


Loppuviikon sitten ulkoiltiin perheen kesken ja oltiin tekemättä yhtään mitään. Vaikka alkuviikko sairasteltiin, niin saimme nauttia lomasta suurin siemauksin, eikä se oikeastaan loman tunnetta vienyt. Nyt voi sanoa että mieli on levännyt ja napa täynnä pääsiäismunia ja mämmiä. Huomenna on mukava taas palata töihin ja arkeen. Tai sitten ei... ;) Kyllä tässä kieltämättä vielä olisi maistunut muutama päivä lomaa! 



Lämpimiä päiviä kohti ja lapsivapaata olisikin sitten ensi viikonloppuna :)
Miten teillä vietettiin pääsiäistä?

<3:lla Liina

MITEN ALOITTAA HYVÄN AAMUN?

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016


Meillä hyvä aamu alkaa että Oliver kiipeää meidän väliin näin lomalla joskus klo 8-9. Hänellä on mukana tärkein pehmolelu, Ikean Panda. Siinä halaillaan ja pusutellaan ja toivotetaan hyvät aamut! Siitä saa täyden hyvän fiiliksen tulevaan päivään kun toinen tulee ja halailee!

Sitten noustaan ylös kahvin keittoon ja tehdään aamiaista. Laitetaan Spotifysta soimaan Wake Up Happy - soittolista. Tuo soittolista sisältää erittäin hyvän mielen musiikkia, nykyisistä hiteistä ja myös löytyy vähän vanhempiikin. Välillä soittolistaa päivitetään ja saa uutta musiikkia aamuun!

Musiikki soi taustalla, nautitaan aamiaista ja juodaan muutama kuppi kuumaa kahvia. Hyvän aamun A ja O on hyvä kahvi. Ilman hyvää kahvia ei ala päivä kunnolla.
Mikä on hyvä kahvi? - Mm. Presidentti Special Blend, Löfbergs Lila Kharisma. 
Juon pääosin tummapaahtoista kahvia ja erittäin hyvä ja edullinen tummapaahto on Kulta Katriina.  Yksi edullisimmista kahveista Prismassa, mutta on sekin hyvää.

Näin lomalla ollessa saa Oliver muuta aamiaista kuin puuroa, nyt ollaan aamiaiseksi annettu leipää ja Arla Luonto+ jugurttia. Niillä pärjää sen muutaman tunnin ja sitten syödäänkin lounasta. Mutta mitä sitten siinä välissä tehdään että pidetään hyvä aamu yllä? Leikitään, ulkoillaan, katsotaan lastenohjelmia ja luetaan kirjoja. 


Näistä on meidän hyvät aamut tehty!

Mistä teidän hyvät aamut on tehty? :)

<3:lla Liina


KUN HALUAN KAIKKEA

lauantai 26. maaliskuuta 2016

Ellei ole asuntokuume, autokuume, kamerakuume, matkakuume, koirakuume niin iskee laukkukuume. En tiedä mikä ihme nyt vaivaa, kun haluan tällä hetkellä kaikkea! 
Ei, enkä ole raskaana! Jos sitä vaihtoehtoa mieteit.
Näitä kuumeita tulee ja menee jatkuvasti, välillä on monta kuumetta samaan aikaa mutta sitten yksi kuume voi olla niin kauan kunnes se saa lääkkeen siihen kuumeeseen.
Autokuumetta olen "sairastanut" jo reilun vuoden ajan, mutta en ole löytänyt vielä hyvää autoa, joten se kuume jää takasivulle, välillä se taas iskee ja kunnolla jolloin käydään nettiauto.comit läpi ja tarkastellaan testituloksia...huhhuh, ihmisen mieli on kyllä outo. 
Matkakuume iskee kanssa aina aika ajoin, silloin kierretään kaikki matkatoimistojen tarjonnat läpi, moneen kertaan, sitten iskee se että mihin? Tulee liikaa päätettävää joten ei auta muu kuin etsiä sitä täydellistä matkaa, eikä sitäkään ole löytynyt, niinkuin ei sitä täydellistä autoakaan. En kai ole liian vaativa? 
Koirakuume onneksi menee sen verran nopeasti ohi kun muistelen Huugon pentuvaihetta, ei kiitos enää. Vaikka kuinka ihania ne pienet suloiset koiranpennut ovat ja olisi kiva että Huugolla olisi kaveri, mutta järki tässä käteen. Se kuume taas vähäksi aikaa selätetty. Tässä eletään järjellä eikä tunteella. 

Sitten asuntokuume, voi että kun katselet ja ihailet asuntojen myynti-ilmoituksia ja voi miten ihania asuntoja siellä on, ihana sisustus ja kaikki täydellistä. Mutta tästä kuumeesta en ole vielä päässyt pois, lääkettä ei ole...
Laukkukuume iskee salakavalasti juurikin lomarahojen, veropalautusten aikaan... Nyt haluan uuden Michael Korsin-laukun. Sitten kiertelet kivijalkakauppoja ja hypistelet niitä laukkuja sydämet silmissä, verkkokaupoista katselet eri malleja, mutta niistäkään ei löydy sitä mitä oikeasti haet. Vaativako?
Tämän hetkinen polttavin kuume on kamerakuume, vitsit kyllä tarvitsen nyt oikeasti kunnon kameran. Tässä muutamana iltana käynyt verkkokauppojen sivuilla ja vertaillut mahdollisia kameroita, ehkä näistä vaihtoehdoista löytyy se täydellinen kamera... 

Olenko siis liian vaativa, pihi vai mitä? Ehkä vähän kumpaakin! Kun mahdollisesti löytyy se täydellinen lääke kuumeeseen hintalappu saa unohtamaan kuumeen hetkeksi aikaa!



Mitä teillä kuumeillaan? Onko jokin kuume jatkuvaa?

<3:lla Liina

ME OLLAAN NIIN MUKANA LAPSIMESSUILLA! + ARVONTA

torstai 24. maaliskuuta 2016

Viime vuonna Lapsimessut olivat kevään kohokohta ja niin voisi sanoa nytkin! Niitä odotan innolla ja nyt kun Oliver on kasvanut vauvasta taaperoksi niin varmasti löytyy jo hänellekin mielenkiintoista ja ei tarvitse koko päivää istua rattaissa vaan saa myös tietenkin kävellä ja ihmetellä!

Tänä vuonna Lapsimessuille lähdemme jälleen perjantaina, mutta jäämme äidilleni yöksi Järvenpäähän, koska muuten tulee aivan liian pitkä matka kummallekin meistä. Oliverin kummitäti ja hänen kaksi tyttöään lähtevät meidän mukaan, joten automatkastakaan ei tule tylsä. 
Tänä vuonna odotamme että pääsemme tsekkailemaan mm : GUGGUU ( hahahha, vaikka vuosi sitten en ymmärtänytkään niitä, mutta nyt kun Oliver on kasvanut niin vaatteet näyttävät kieltämättä kyllä ihanilta ), Silverjungle, Punavuoren Peikko, Lilla Company, Mehujehu, Name It, Berner Oy, Muumimaailma ja paljon muita <3 p.s Nyt on varauduttu rahallisesti messuille, eikä tarvitse jättää jotain ostamatta jos jotain kivaa löytää.

Tässä vähän viime vuotista tunnelmaa : 

( Voi kun Oliver on niin pieni, melkein puolivuotias <3 )


Arvon 1 pääsylipun lapsimessuille Facebook-sivullamme ! > olivertekimeistaperheen <
Tykkää postauksesta ja kommentoi, ei tarvitse sivustamme tykätä, saa jos haluaa mutta ei ole edellytys! :) Arvonta päättyy 2.4.2016 klo 18:00


Ketä on mukana lapsimessuilla? Perjantaina? ;)

<3:lla Liina


TUNNOLLISET SAIRASTAVAT LOMALLA

tiistai 22. maaliskuuta 2016

Myönnetään, Oliverin sairastumisten takia ollaan oltu melko paljon pois töistä. Mutta nyt sairastuin itsekin, siihen maailman kamalimpaan tautiin... mahatautiin.

Sunnuntaipäivä meni ihan normaalisti, koko mahataudista vielä ollut tietoakaan. Jälkiviisaana, Oliver kyllä söi vähän huonosti mutta niitä kausia nyt muutenkin tässä puolentoistavuoden iässä on. 
Iltapalalla Oliver söi kyllä yllättävän hyvin jugurttia ja leipää, kunnes tuli stoppi... ja kaikki tuli ylös, siinä kohtaa olin jo itse aivan paniikissa, joka paikka täynnä oksennusta, pitäisi pientä Oliveriakin lohduttaa joka itkee paniikissa, kun ei tiedä mitä tapahtunut. Toisaalta onneksi olemme lomalla, ei tarvitse miettiä ketä hoitaa Oliveria ja viedä lippusia lappusia töihin... 

Kun Oliver saatiin pestyä ja keittiöstä joka paikka hinkattua kloriitilla, niin tuli toinen oksennus. Silloin tiesin että se on mahatauti, kerran sitä voi oksentaa jos on syönyt jotain huonoa tai jotain, mutta toisen kerran niin se on sitten siinä. Vuorattiin Oliverin sänky pyyhkeillä että mahdollisesti yöllä olisi helppoa vaihtaa pyyhkeet. Matot rullattiin pois lattioilta ja muutamia ämpäreitä laitettiin pitkin asuntoa. 
Oliverin mahatauti meni siinä ohi, ei enää tullut mitään! Onneksi pikkuinen selvisi muutamalla oksulla ja juomakin maistui hänelle ihan moitteettomasti. 
Ei siinä mitään, itselläni alkoi sitten yhdentoista aikaa illalla ja sitä jatkui seuraavan päivän iltapäivään. Huhhuh olin väsynyt ja siinäkin vain mietein että onneksi ollaan lomalla. En olisi mitenkään eilen pystynyt hoitamaan Oliveria, silmät ei pysynyt auki kun olin niin väsynyt. Onneksi J hoiti Oliveria ja antoi minun nukkua. 
Tämä on kyllä tauti jota en toivo kenellekään! Aivan järkyttävää!


Illalla sitten heräsinkin klo 21:30 täysin pirteänä ja normaalina, ei siinä sitten auttanut kuin katsella Netflixistä sarjoja ja odottaa että uni tulisi uudestaan. 
Poikkeuksellisesti Oliver heräsi ensimmäisen kerran klo. 03:30, kävin silittelemässä ja hän nukahti. Heräsi tunnin päästä ja otin Oliverin viereen, siinä hän oli tunnin vielä kunnes alkoi kauhea itku taas. Kysyin Oliverilta " Ska vi gå och äta ? ", hän nousi salamana ylös sängystä ja juoksi portille ja toisti " äta äta äta ". 
Siinä syötiin aamupalaa klo. 05:45, hän söi niin reippaasti että toisella oli kova nälkä ja jano! Puolituntia aamupalan jälkeen hän meni takaisin nukkumaan ja heräsi vasta klo. 09:00.

Nyt alkaa olemaan jo normaali olo sekä Oliverilla että minulla. Ollaan siivottu, pesty pyykkiä, liotettu leluja... Tästä onkin sitten hyvä aloittaa loma!


Onko teillä selvitty taudista?

<3:lla Liina

TALOUDESSA PAPUKAIJA NIMELTÄ OLIVER

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Aloitetaan tämä näin, että mieti kuinka hauskoja monet asiat ensimmäiseksi ovat. Oppii sammuttamaan valot vessasta, oppii kiipeämään patterin päälle, oppii avaamaan ovia, keittiön laatikoiden paiskominen ja kaikista mukavinta on se kiljuminen ja eikä ota sitten korviin lainkaan, eipä! Nämä asiat kyllä pikkuisen hymyilytti ehkä jopa pieni naurahdus kuului kun näitä ensimmäistä kertaa tehtiin. Mutta mietippä kun suustasi vahingossa lipsahtaa v*ttu-sana, ihan vaan sen takia kun Huugo oli levittänyt kenkiä pitkin kämppää ja kompastuin. Kun pienen pieni papukaijamme Oliver toisti sen perässä "ittu", nii morjes! Niin tuossa kohtaan ei tullut hymyä eikä naurahdusta vaan iski tajuntaan, ettei mitään tuollaista voi sanoa että toinen imee ne itseensä ja toistaa. Eihän poika 1.4kk ymmärrä mitä se tarkoittaa, mutta ettei vaan alkaisi sanomaan vahingossakaan kyseistä sanaa!

Väitän ettei kukaan lapsi välty kirosanojen kuulemiselta, kuulee niitä sitten kotona, koulussa, kylässä, kaupungilla... paikkoja on useita, mutta ei kukaan myöskään halua että pikkuiset kiroilee. Onhan kiroileminen muutenkin rumankuuloista.


Olen ollut kova kiroilemaan, muutamia sanoja tulee kyllä mutta nykyään tulee mietittyä sanoja kun Oliverin kanssa viettää aikaa. Koska kuka haluaa että pikkuinen poika toistaa dagiksessa kirosanoja, joita hän ei edes ymmärrä.

P.S Asiasta ihan kukkaruukkuun, meidän perhe on niiiiiiiiiin lomalla! <3




Kiroiletteko paljon tai kiroilitteko ennen ?

<3:lla Liina

KUN ÄITI HURAHTAA JOHONKIN

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Niitä kausia tulee ja menee, ensimmäinen lastenvaatehurahdus oli Me&I, siihen "lämpesin" vasta kun käytimme vaatekokoa 62/68. Odotusaikana olin ihmetellyt niitä äitejä jotka pukee lapsensa sellaisiin värikkäisiin vaatteisiin, no ei kauaa mennyt kun tuli kuultua siihen samaan kategoriaan... Joku kaunis päivä tuli stoppi, tarvitsi päästä kaikista miikkareiden vaatteista eroon. En vain tykännyt niistä enää. 

Se mikä miikkareissa oli todella suuri plussa, oli todella laadukasta ja myös pitkäikäisiä. Näissä kuvissa on sama body mutta 5 kk eroa. 


 























Jonkin aikaa etsimme uutta hurahduksen kohdetta, kokeiltiin GUGGUU:ta, ihan kivoja ne jumpsuitit, mutta... ei meillä kovin käytännöllisiä. Oliver tykkää avata vetoketjuja, niin vetoketjulliset jumpsuitit on myös kovin mukavaa riisua. ;)
Name Itin vaatteista olen aina tykännyt, todella hyviä perusvaatteita, niitä löytyykin melko paljon Oliverin kaapista. Harmiksemme Porin Name It - liike lopetti vuosi sitten, mutta vasta hetki sitten Ratsula on alkanut myymää Name It-vaatteita.

Sitten aloin tutkimaan Facebook-kirppiksiä, Mini Rodinia, Aarrekidiä, Mainiota yms... Ei mikään ole vieläkään uponnut, jossain kohtaan kävin päivittäin Mini Rodini kirppiksellä, oli siellä kivoja vaatteita mutta jotain siinä oli kun ikinä ei tullut ostettua. ( vaikka kaapista löytyy muutama ihana ruotsin tuliainen rodinilta ). 

Mutta sitten on nämä kaksi joihin olen hurahtanut KappAhlin Newbie ja Kaxs sekä Polarn o. Pyret. Ostan vaatteita jotka ovat kestäviä, laadukkaita ja mikä tärkein että Oliverilla olla on hyvä olla. 


Tarvitseeko P.OPin legginssejä edes selittää? Parhaat!
Newbiella on ihanan "vanhanaikaista"


Tykkään näistä moniväriraidoista <3
Väriyhdistelmiä raidoilla <3


























Muistan sen vielä kuin eilisen päivän kun J sanoi minulle : " Eikö sulla ole muita paitoja ku raitapaitoja ? "  Nykyään on kyllä, mutta ennen... Paidat olivat pelkästään valko-siniraidallisia. Tässä vain muutama paita. :D









Mihin te olette hurahtaneet? Itsellänne, lapsellenne?

 <3:lla Liina

KORVIEN PUTKITUS

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Oliver oli vasta vuoden ikäinen kun jouduttiin korvatulehduskierteeseen. Öitä valvottiin, ei tiedetty mikä toista vaivasi, käytiin lääkärissä, saatiin antibioottikuuri, sanottiin että kontrollikäynti 4 vkon kuluttua. Me ei ikinä, siis ei ikinä päästy kontrollikäyntiin asti kun taas valvottiin öitä, itkettiin ja kaikki oli huonosti, taas mentiin sama kierros -> lääkäriin -> antibioottikuuri -> kontrollikäynti 4 vkon päästä ja tätä jatkui lokakuusta helmikuuhun. Monen monta antibioottikuuria takana, joka on mielestäni jo liikaa näin pienelle lapselle, kolmea eri antibioottikuuria kokeiltiin ja mikään ei tehonnut.
Korvatulehdus - postaus joulukuulta
Tammikuun puolessa välissä tuli postissa kirje ajanvarauksesta korvalääkärille, vasta 10.2. Soitin sinne seuraavana päivänä että hetkinen ettei tämä voi mennä niin että odotetaan kuukausi että saadaan aika pelkästään korvalääkärille, joka toteaa samaa kuin kaikki muutkin lääkärit. "Liimakorva, tarvitsee putkittaa". Onneksemme saimme seuraavalle päivälle peruutusajan, että pääsisimme nopeammin putkitukseen.
Korvalääkärin ei tarvinnut kauheasti korvia tutkia kun sanoi että tarvitsee laittaa putkitusjonoon. Lääkäri sanoi suoraan että on 2-3 kk jonot, mutta hoitaja lähti puhumaan ajanvaraajan kanssa. Kun hän saapui takaisin hän toi Oliverille tällaisen :
Loppujen lopuksi saimme putkitusajan 8.2, joka oli nopeammin kuin ensin tullut korvalääkäri aika.
Jätimme tietysti tämä uuden, jonkun ompeleman pehmolelun lääkärin huoneesee, koska eihän se meidän ollut. Muutama päivä myöhemmin tämä oli Satakunnan Keskussairaalan lähettämässä kirjekuoressa. Olin todella otettu tästä heidän toiminnasta! :)
Stressasin ja pelkäsin tulevaa putkituspäivää, koska se on hyppy tuntemattomaan. Ei tiedä mitä tapahtuu ja milloin tapahtuu. 
Odottaminen oli sairaalassa kaikista kamalinta ja kun Oliver joutui olemaan syömättä ja juomatta ennen toimenpidettä. Kellokin oli yli 12 kun Oliveria tultiin hakemaan leikkaussaliin.
Kyllä siinä kieltämättä mamma muutamat kyynelet vuodatti, heh, tunteet pinnassa.
Pääsimme sitten todella nopeasti kotiin, koska Oliver toipui humautuksesta niin nopeasti. 

Turhaan tätä päivää stressasin ja pelkäsin, mutta uusi on aina uutta. Mutta ehkä se kuuluu äitiyteen pelätä tällaisia asioita.

Tässä piirrellään ennen toimenpidettä
Toimeenpiteen jälkeen maistuu keksi

Kaikki hyvin, loppu hyvin!
Toistaiseksi nämä putket ovat auttaneet! * KOP KOP KOP *

<3:lla Liina

HYVÄÄ NAISTENPÄIVÄÄ!

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Tänään on meidän ihan ikioma päivä. Olemme saaneet joskus ihan oman päivän. 
Elämä on tosin muuttunut länsimaissa todella paljon siitä mitä se on ollut 1900-luvulla, nykyään me naiset voimme olla korkeassa asemassakin, voidaan töissä olla miehen esimiehiä, mikä ei ole tullut kuulonkaan ennen. Meillä saa olla yhtälailla oma tahto kuin miehillä, me saamme näyttää niitä. Me saamme nykyään tehdä samoja asioita kuin miehet. 

Me naiset koetaan elämää mullistavan tapahtuman, synnytyksen. Miehet ovat tässä tapahtumassa ehkä henkisesti läsnä mutta ei heillä ole tietoakaan siitä fyysisestä, en silti väheksy omaa miestäni, koska hän oli silloin niin suuri apu henkisesti.

Meidän perheessä ei olla koskaan vietetty naistenpäivää, se on itselleni päivä muiden joukossa. Nykyään kun saa viettää äitienpäivää niin se on sellainen jota vietetään. 

Mutta nautitaan IHANAISET tästä päivästä, ehkä miehet tuovat kukkia ja suklaata? ;)
Me ollaan naisia ja me ollaan parhaita! 


HYVÄÄ NAISTENPÄIVÄÄ KAIKILLE TASAPUOLISESTI :)

<3:lla Liina

KOVIN ON HEKTISTÄ AIKAA

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016


Nyt elellään jo maaliskuuta ja aika on vain rientänyt, tuntuu ettei ole ollut aikaa yhtään mihinkään. Ei edes bloggailuun. Instagram on ollut ainoa jota on tullut päiviteltyä usein. Siellä voit seurata meitä : liinail-tunnuksella. 
On ollut hyviä postausideoita, mutta mistä sen ajan repisin jolloin saisin vain istua alas ja kirjoitella...
On mennyt pitkä tovi siitä kun olen kirjoittanut viimeisen postaukseni, mutta mihin se aika nykyään menee?

Kun tulemme töistä ja dagiksesta kotiin syömme Oliverin kanssa ja juon kupin kahvia ja selaan Facebookin, sen jälkeen siirrymme leikkimään ja viettämään yhdessä aikaa ja puhelin + tietokone jää keittiöön. 
Olen huomannut sen että kun on Oliverin kanssa läsnä kokoajan niin hän on huomattavasti iloisemmalla tuulella. Ei tarvitse kitistä että saa huomiota. Mutta jos se puhelin on käden ulottuvilla jatkuvasti niin kyllä sen ottaa välillä käteen ihan huomaamatta ja taas sitä huomaa että selaa Facebookia. Tälle laitoin stopin ja päivätkin sujuu paremmin.

Kevät tekee kovin tuloaan, on valoisaa jo todella myöhään ja jatkuvasti vain myöhempää ja myöhempää. Tämä tekee sen että vietämme mielellään Oliverin kanssa pihalla aikaa. Ei ole enää pimeetä kun tullaan kotiin niinkuin muutama kuukausi sitten, se oli jotenkin " masentavaa " ja odotin että saapuisipa jo maalis-huhtikuu. Keväällä on pitkään odotettu talviloma, pääsiäinen, vappu ja sitten onkin jo kesä. Jokaisessa kuukaudessa keväällä on jotakin mitä odottaa. 
Tänä vuonna vietämme koko perhe pääsiäisviikolla talvilomaa, se tietää myös Oliverille dagiksesta lomaa <3 
Ollaan tosin mietitty jos tehtäisiin jokin reissu, mutta voi olla että matka tehdään vasta kesällä. Talviloma viikolle ollaan varattu 1,5 v neuvolaa, parturia ja Oliverille hammaslääkäri pitäisi varata...eli pelkkää "virallista" ohjelmaa tiedossa, että jotain mukavaakin pitäisi keksiä, mutta onhan siihen vielä muutama viikko aikaa. 
Pääsiäisen takia saadaan vähän pidempi loma ja yksi lomapäivä säästyy LAPSIMESSUILLE ( 15.4.2016 )! Se on yksi kevään odotetuimpia tapahtumia tässä perheessä, siis ehkä tämä mamma sitä eniten odottaa. 


P.S Kuukausi sitten olimme korvien putkituksessa ja siitä enemmän seuraavassa postauksessa.


Onko talviloma jo vietetty? Mitä suunnitelmia teillä on / oli?

 <3:lla Liina
Designed By Hello Manhattan