Kaksplus.fi

TALOUDESSA PAPUKAIJA NIMELTÄ OLIVER

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Aloitetaan tämä näin, että mieti kuinka hauskoja monet asiat ensimmäiseksi ovat. Oppii sammuttamaan valot vessasta, oppii kiipeämään patterin päälle, oppii avaamaan ovia, keittiön laatikoiden paiskominen ja kaikista mukavinta on se kiljuminen ja eikä ota sitten korviin lainkaan, eipä! Nämä asiat kyllä pikkuisen hymyilytti ehkä jopa pieni naurahdus kuului kun näitä ensimmäistä kertaa tehtiin. Mutta mietippä kun suustasi vahingossa lipsahtaa v*ttu-sana, ihan vaan sen takia kun Huugo oli levittänyt kenkiä pitkin kämppää ja kompastuin. Kun pienen pieni papukaijamme Oliver toisti sen perässä "ittu", nii morjes! Niin tuossa kohtaan ei tullut hymyä eikä naurahdusta vaan iski tajuntaan, ettei mitään tuollaista voi sanoa että toinen imee ne itseensä ja toistaa. Eihän poika 1.4kk ymmärrä mitä se tarkoittaa, mutta ettei vaan alkaisi sanomaan vahingossakaan kyseistä sanaa!

Väitän ettei kukaan lapsi välty kirosanojen kuulemiselta, kuulee niitä sitten kotona, koulussa, kylässä, kaupungilla... paikkoja on useita, mutta ei kukaan myöskään halua että pikkuiset kiroilee. Onhan kiroileminen muutenkin rumankuuloista.


Olen ollut kova kiroilemaan, muutamia sanoja tulee kyllä mutta nykyään tulee mietittyä sanoja kun Oliverin kanssa viettää aikaa. Koska kuka haluaa että pikkuinen poika toistaa dagiksessa kirosanoja, joita hän ei edes ymmärrä.

P.S Asiasta ihan kukkaruukkuun, meidän perhe on niiiiiiiiiin lomalla! <3




Kiroiletteko paljon tai kiroilitteko ennen ?

<3:lla Liina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista <3

Designed By Hello Manhattan