Kaksplus.fi

KAKSIKIELISEN TAAPERON PUHEENKEHITYS

maanantai 28. marraskuuta 2016


Meillä puhutaan kotona suomea sekä ruotsia. Mamma puhuu ruotsia ja pappa suomea mutta yhdessä J:n kanssa kommunikoimme suomeksi. Olen koittanut puhua Oliverille syntymästään asti ruotsia, laulaa ruotsiksi, katsoa lastenohjelmia ruotsin kielellä ja lukea ruotsinkielisiä kirjoja. J taas on lukenut suomenkielisiä kirjoja ja he ovat yhdessä katsoneet suomenkielisiä lastenohjelmia. Päiväkoti on ruotsinkielinen. Niin miten meillä puheen kehitys?

1-vuotisneuvolassa jo sanottiin että kaksikielisessä perheessä puheen kehitys tulee vähän myöhemmin, ettei kannata huolestua sitten kun puheen aika on. Tähän olimme varautuneet että voi olla että reilu 2-vuotias ei puhu selkeästi mitään.
Vajaa vuosi sitten mentiin takapakkia eikä puheltu enää mitään selkeää kieltä. Unohdettiin myös mamma ja pappa-sanat. Sain onneksi vertaistukea Yhteenkasvettu-blogilta. Heillä on myös kaksikielinen perhe ja on myös Oliveria pikkuisen vanhempi Milton-poika. Ei ollut syytä huoleen, mutta minkäs sille voit kun olet äiti ja huolestut helposti kaikesta!

Oliver täytti lokakuussa 2 vuotta ja silloin hän puhui kaksi sanaisia lauseita, sekä suomeksi että ruotsiksi. Nyt reilu 2-vuotiaana ei paljoa enää puhuta sitä omaa kieltä vaan pääsääntöisesti puhutaan suomea ja ruotsia. Nykyään puhutaan jo 3-4 sanaisia lauseita (tosin ne ovat pääsääntöisesti suomeksi).
Kumpi sitten kielistä on vahvempi? 

Kummatkin kielet ovat tällä hetkellä yhtä vahvoja, silti suomen kielellä tulee enemmän lauseita kuin ruotsin kielellä. Pieneksi esimerkiksi miten kielet menevät sekaisin, Oliver laskee näin : yy, kaa, koo, nee, yva ( fyra ), em ( fem ). Kaksi kertaa sanotaan neljä, mutta se ei haittaa. 
On asioita jotka sanotaan molemmilla kielillä, mutta on myös sanoja jotka tulevat vain toisella kielellä. Esimerkkinä tähän on "muuvuut" eli "morot" = porkkana. J olikin tätä sanaa ihmetellyt aina kun oli lukenut yhtä lastenkirjaa ja Oliver aina sanoi "muuvuut" ja J tähän oli että ei, vaan porkkana. J ymmärtää jonkin verran ruotsia mutta kumminkaan ei puhu sitä.



Miltä tämä kuulostaa suomen kielellä?
Ollaan opetettu kiittämään ruoan jälkeen ja muutenkin tilanteissa joissa pitää kiittää, ruotsiksi. Eli " tack, tack " ja Oliver sanoo sen " ka ka " kuulostaa aivan muulta mitä hän tarkoittaa.


Jokaisen lapsen puheen kehitys on silti yksilöllistä, tällaista on meillä ja halusin tästä kirjoittaa koska aika ajoin minulta kysellään että miten meillä puheen kehitys menee kun ollaan kaksikielinen perhe. 
Toiset puhuvat aikaisemmin kuin toiset.


Muita kaksikielisiä?
Miten teillä puheen kehitys?

SUURTA ILOA ARKEEN #YllätäÄiti

keskiviikko 23. marraskuuta 2016



Meillä äideillä on tapana juoda kahvin kylmänä ja syödä jäätelöt lämpimänä. Käytetään rahat lastenvaatteisiin, lastentarvikkeisiin ja siirretään lasten harrastusmaksujen vuoksi omia kampaamoaikoja. Me äidit muistetaan aina ( tai ainakin lähes aina ) varavaatteet, synttärilahjat, mummon nimipäivät ja anopin syntymäpäivän. Mutta kuka muistaa äitiä?

Kaksplussan verkostobloggaajat muistuttavat, että äitikin on ansainnut kahvinsa kuumana ja jäätelön ( ainakin edes joskus ). Mikä ilahduttaisi enemmän kuin toisen äidin antama ymmärrys, olalletaputuksen ja pienen yllätyksen?
Marraskuun ajan verkostobloggaajat yllättivät toisiaan pienillä lahjoilla. Ota ideat talteen #YllätäÄiti-postauksista ja yllätä sinäkin joku toinen äiti <3


Oma postauspäivä tuli ja meni, olen jälleen kerran sopivasti myöhässä. Tiedän, ei ole kohteliasta. Mutta kerro minulle mistä revin lisää aikaa päiviin? Mistä ainainen kiire tulee? Me ihmiset vaan pakataan olemaan sellaisia että me tehdään itse se kiire. Onko tämä niitä ruuhkavuosia? En ole aikoihin saanut blogiakaan auki. Kerron kiireen syyn tässä lähiaikoina, siihen asti se on shhh...salaisuus.
Omia asioita mukisematta mennään aiheeseen. 


Sain Yli pyykkivuorten - Hannalta viestin jossa kerrottiin että saan yllättää Mutsi hoitaa - Tarun. Jonkin aikaa Mutsi hoitaa - blogia seuranneena, Taru on hellyttävä perheen äiti joka on ollut koetuksella lasten sairasteluiltaan. Siinä kohtaan kun vaikka lapsi sairastaa perus flunssan niin silloin kukaan ei taloudessa nuku ja lapsi menee kaiken edelle. Ne hetket ovat todella uuvuttavia. 
Vaikka tiesin että Taru on menossa kesällä 2018 naimisiin niin en osannut siihen viittaavaa ostaa ( koska en osaa askarrella ). Päätin ostaa ajattoman Iittalan Kastehelmi - tuikkukipon ja suklaata. Miksi sitten päädyin juuri näihin? Tosiaan suklaa aina parantaa mieltä, tai ainakin melkein aina ja kirkkaan Kastehelmen tuikkukippo sopii nyt syksyyn kun tulee polteltua paljon kynttilöitä. Toivottavasti lahja oli mieluisa! 

Vaikka oma lahjan lähettäjä lähetti lahjan pikkuisen myöhässä, mutta eipä se enää haitannut sieltä selvisi mitä kaikkea kivaa se sisälsi. 
Minulle suunnatusta paketista löytyi juurikin sellaista tavaraa joista oikeasti pidin! Tähtiä ja juurikin niitä harmaita tähtiä. Heh. Kuten ylimmäisestä kuvasta näkyy, meiltä kotoa löytyy kotoa tähtiä, juurikin niitä harmaita. Kun paketti oli saapunut läheisimpää Smartpostiin, olimme juuri käyneet kaupassa ja siinä matkalla sanoin J:lle että tänään olisi tehnyt mieli suklaata ja se unohtui. Sitten kun avaat paketin ja sieltä paljastuu mm. suklaata niin sanoin ääneen " Tämähän oli lahja taivaasta". Heh.
Tuoksukynttilät ovat olleet jo kovassa käytössä. Ilahduin ja yllätyin tästä paketista, oli todella ihanaa saada itselleen jotain josta en tiennyt etukäteen yhtään mitään. Mutta kiitos Heidi Yksinhuoltajaäidiksi 2011-blogista! <3 



Käy kurkkimassa myös muiden verkostoblogien #YllätäÄiti postauksia :



Viikonloppuna räjähtää! On meinaa Kaksplussan verkostoblogien pikkujoulut!
TallennaTallenna

ROUVA POSITIIVINEN

keskiviikko 16. marraskuuta 2016


Muutaman viikon olen yrittänyt olla mahdollisimman positiivinen eikä aina vain se perus pessimisti joka löytää kaikista asioista jotain huonoa. Nyt kun on iltaisin jo pimeää ei tarvitse sitä asiaa manata alimpaan jonnekin, koska se aika vain tulee joka vuosi samaan aikaan. Myönnän silti sen etten pimeydestä ja kylmyydestä pidä, mutta nykyään en valita niistä. Perheessämme vallitsee rauha, kun osaa olla positiivinen ja onnellinen niistä asioista joita on. Olisihan se mukavaa asua talvet jossakin lämpimässä, en sitä sano...Mutta aina saa kyllä haaveilla, kunhan se ei mene kateuden puolelle.

Joka päivä kirjoitan viisi päivän positiivista asiaa, ne asiat voivat olla niitä arjen pieniä iloja kuten koko perhe nukkui hyvin koko yön, pihalla satoi lunta tai vaikka että jouluun on 6 viikkoa aikaa. Kuulostaa pieniltä asioilta mutta ne vaikuttavat mielialaan kumminkin. 

Huomasin muutama päivä sitten kun vein Oliverin päiväkotiin ja lähdin ajelemaan töihin ja tietenkin kello alkaa lähentyä tasaa ja siinä edessä joku ajoi 30 km tunnissa ( 60 km/h alueella ). Olin vihainen ja äreä...en päässyt edes ohittamaan, koska aamuruuhka. Pieni aamuraivo ja lähes koko päivä meni siinä että mietti asioita negatiivisesti. Tämä asia avasi jälleen silmiäni, miten suuri vaikutus oikeasti sillä on miten pienestä asiasta oli tekeytymässä kunnon soppa.

Pienet asiat yleensä tekevät arjesta suuria, sain J:ltä luvan lähteä isänpäiväviikonloppuna ystäväni kanssa Tampereen kylpylään rentoutumaan ja nauttimaan "omasta" ajasta. Lauantaina shoppailtiin ja herkuteltiin kahvilassa ja syötiin hyvää ruokaa. 



Seuraa säkin Kaksplussaa Facessa - saat päivittäin vertaistukea ja tietoa lapsiperhettä kiinnostavista asioista!

Ihanaa ja mukavaa loppuviikkoa kaikille! <3

VOIKO JOULU OLLA STRESSITÖN? BLOGIHAASTE

keskiviikko 9. marraskuuta 2016


Sain blogihaasteen Kotiäidin elämää-blogilta, sieltä löydät erittäin hyviä vinkkejä stressittömään jouluun. Otin haasteen vastaan ja katsotaan kuinka tässä joulun aikana käy!

Stressi, ai että vihaan pelkästään sitä sanaa, koska olen ihminen jolla on taipumusta stressiin. Ei ole tiettyjä asioita jotka stressaa vaan on tapana stressata lähes kaikesta. Oli sitten kyse autosta, töistä, kasvatuksesta, syntymäpäivistä tai jouluista. Rehellisesti sanottuna en osaa kertoa hyviä vinkkejä stressittömään jouluun. Seuraavia asioita yritän kokeilla ja kaikin puolin yritän onnistua näissä.

1. Suunnittele, se on kaiken A ja O. Oranssia-blogista löydät helposti tulostettavan suunnittelupohjan. Itse kävin tämän jo tulostamassa ja ajattelin sen täyttää tässä lähipäivinä.

2. Stressaako raha? Säästä pitkin vuotta rahaa jos et pysty jouluna kaikkea kustantaa tai osta joululahjoja jo syyskuussa. Yritä ainakin välttää vinguttamasta visaa, toki se ei aina ole mahdollista. Mutta yritä ainakin! 

3. Aloita joulusiivous ajoissa, äläkä niin kuin minä tein viime vuonna... aatonaattona, kauhealla kiireellä ja stressillä! Helpompi tosin sanottuna kuin tehtynä, tietysti itsekin istun koneella ennemmin kuin siivoan... Harmi vain että jonkun sen siivoamisen on tehtävä. Heh.

4. Hyödynnä lapsen/lasten apuja. Vaikka meillä asuu reilu 2-vuotias taapero niin Oliver haluaa olla paljon mukana kaikessa ja auttaa. Siivoaminen ja järjestelykin sujuu mukavammin kun on lapsi apuna.

5. Älä unohda nauttia kuumaa glögiä ja syödä joulutorttuja tai pipareita! Pienet asiat auttaa rentoutumaan!

6. Viimeisenä mutta ehkä kirsikkana kakun päällä, hei älä stressaa! Se on vain joulu! Jos tulee sukulaisia syömään niin varmasti he ovat maistaneet ruokiasi ennenkin. Tärkeintähän on viettää laatuaikaa läheisten kanssa ja nähdä lasten ilo ja riemu. Lapsia ei kiinnosta olitko unohtanut pyyhkiä pölyt tai ostaa silliä ruokapöytään.


Haastan tähän haasteeseen mukaan : 


Tietysti muutkin saavat tämän tehdä! 

Ei stressata joulua, eihän? 
Stressaatko?

JOULU RATIN TAKANA

sunnuntai 6. marraskuuta 2016


Marraskuussa tulee ensimmäiset viestit puhelimeen "Missä vietätte joulun?". Sitten se puhelin piippailee tasasen väliajoin ja aina sama viesti "Missä vietätte joulun?" Jouluun on vielä sopivasti aikaa mutta emme ole mitään päättäneet kun molempien vanhemmat ovat eronneita... Paikkoja nopeasti laskettuna on 5 ja useammat paikat ovat pitkän automatkan päässä. 

Ratkaisuja ollaan koitettu miettiä, hei ketä haluaa ajella toista sataa kilometriä ja illalla tulla vielä takaisin kotiin. Varsinkin kun on useita paikkoja joissa käydä, miten siis oikeasti selvitä joulusta kun tänäkin vuonna jouluaatto on lauantaina mikä lyhentää joulun vapaita ja sen myötä niitä päiviä joina reissata ympäri Suomea.
Mitä jos siis vietetään joulu vain kotona ja pyydetään kaikkia tulemaan meille. Tosiasiassa kumminkaan ketään ei tule. Joulu pitäisi olla aikaa jolloin kuuluu rauhoittua ja viettää ihanaa aikaa perheen kesken. Mutta mitä jos perhe onkin niin suuri joka laittaa lapsiperheen ajelemaan ympäri Suomea? 

Mitä jos joulu näyttää tältä :

* Perjantaina aatonaattona lähdetään 100 km päähän mummulaan
* Lauantaina jouluaattona lähdetään 30 km päähän mummulaan ja sieltä vielä toiseen mummulaan
* Sunnuntaina joulupäivänä lähdetään 150 km päähän mummulaan
* Maanantaina tapaninpäivänä aletaan jo stressaamaan tulevaa työviikkoa.

Joulun ajelut 560 km. Se sisältää kumminkin hyvää mieltä ja jouluista tunnetta, onhan se lottovoitto kun on niin paljon sukulaisia. Salaa sitä toivoisi että kaikki asuisivat pikkuisen lähempänä! 
Nyt ollaan lyöty osittain jo lukkoon miten meidän perheemme viettää joulun. Tänä vuonna saamme viettää erityisen joulun koska me saamme kutsua mummun perheen meille joulupäivänä!

Vielä on jonkin verran mietittävää mutta joulun suunnitelmat ovat jo hyvällä mallilla. Tänään illalla saa nauttia kuppoisen lämmintä glögiä, joulutorttua syöden ja vain olla. En kumminkaan valita, ihanaa olla sukulaisten kanssa vaikka kauempana asuvatkin, harmittaa vain.


Reissataanko teillä jouluna A-paikasta B-paikkaan? 
Tuleeko paljon kilometrejä?
Millainen on ihannejoulu?
TallennaTallenna

ENTINEN NEITI POSITIIVINEN

keskiviikko 2. marraskuuta 2016


Nykyisin Rouva Negatiivinen. J joskus sanoi ohimennen että minusta on tullut todella negatiivinen ihminen, kuin ennen taas olen ollut pelkkä aurinkoinen optimisti. Nykyään kiukkuinen pessimisti.  Se pysäytti miettimään, miksi olen tällainen nykyään? Vaikka kaikki asiat olisivat kaikinpuolin hyvin niin jostain pitää repiä se negatiivinen asia, eikä nauttia niistä positiivisista asioista. Oli sitten pihalla ainoastaan kylmä ja sateinen ilma niin se jo pilaa iloisen fiiliksen. 

Haastoin itseni kirjoittamaan joka päivä 5 positiivista asiaa jotka liittyvät päivään tai fiilikseen ja aina kun harmittaa ( kauniisti sanottuna ) niin silloin vedetään positiiviset kortit esiin ja yritetään löytää oikeasti jokaisesta asiasta positiivista. 
Kieltämättä nyt muutamana päivänä olen ollut paljon iloisempi ja voinut henkisesti paremmin kun ei aina mieti negatiivisesti, eikä valita joka asiasta. 

Asioita negatiivisesti vs positiivisesti ajateltuna :

" Ulkona on ihan sika kylmä, vihaan kylmää, talvea ja pimeyttä "

" Ulkona on kyllä kylmä, mutta kohta tulee lunta, joka tuo valoisuutta "

" Taaskaan ei ole mitään puettavaa vaikka vaatekaappi on täynnä vaatetta "

" Harmi ettei ole puettavaa mutta nyt on hyvä syy vähän uusia vaatekaapin sisältöä "

" Taas tuli nukuttua huonosti koko yö, ikinä saa nukkuu kunnolla "

" Tuli nukuttua pikkuisen huonosti mutta ehtii sitä myöhemminkin nukkua "

" Kokoajan on kiirettä eikä koskaan ehdi vain olemaan, todella ärsyttävää kun kalenteri on täynnä "

" Kiirettä pitää, mutta onneksi kalenterin avulla saa hyvin organisoitua ja pitää ehkä joskus kieltäytyä jostakin "


Pienillä teoilla on oikeasti suuri merkitys. Jos oikeasti ajattelee että aina kaikki on paskaa tai joka asiasssa on paskaa niin tottakai se vaikuttaa mielialaan. Mutta mitä jos sitä kehuisi enemmän muita, eikä aina valittaisi. Olisi onnellinen muidenkin puolesta, onnistumisista ja asioista joista itse ehkä haaveilet.

Aina kun harmittaa ( tämäkin kauniisti sanottu ) ja surettaa, niin pitäisi ottaa kuulokkeet esiin, avata Spotifysta Happy Hits - soittolistan ja miettiä niitä positiivisia asioita. Koska voisi asiat olla oikeasti paljon huonommin, toisaalta kun miettii meillä ei ole mitkään asiat huonosti. On rakastava perhe, ihanin poika, työpaikat kummallakin ja katto pään päällä. Kiitollisuuspäiväkirja heinäkuulta.



Oletko joskus/usein negatiivinen vai oletko aina positiivinen? 
Onko keinoja joilla aina olisi positiivinen?

Designed By Hello Manhattan