Kaksplus.fi

MEILLÄ ON POIKA EIKÄ IHMISLAPSI

keskiviikko 25. lokakuuta 2017


Rakenneultrassa vuonna 2014 näkyi lapsella pieni pippeli, siitä asti kun tiesimme että lapsemme on poika niin hän on ollut poika eikä pelkästään lapsi. Jos olisi näkynyt ultrassa silloin että meille tulee tyttö niin sitten se olisi ollut tyttö eikä lapsi. Minä itse henkilökohtaisesti en ymmärrä tätä jatkuvaa sukupuolineutraalisuutta. Tämä menee jo niin yli, Prismassa ei saa olla poikien leluja tai tyttöjen leluja, nämä ovat vain leluja, miksi?

Joku kukkahattuäiti on selvästikin pahoittanut mielensä koska hänen Nikopetteri haluaa leikkiä nukeilla mutta nuket sijaitsevat tyttöjen lelujen osastolla. Varmasti on todella noloa mennä tyttöjen osastolle. Mutta kun lapset kasvatetaan tähän niin miksi joka paikassa on miesten- ja naistenvaate-osastot erikseen. Miksei tästä nähdä vaivaa? Mitä jos minä haluan ostaa miestenvaate-osastolta Jussi-paidan, mutta apua se on m i e s t e n o s a s t o l l a. Se jää nyt varmasti ostamatta. Miksi naisten-osastolta löydän kaulakorut ja vaaleanpunaiset hilikuttimet mutta miesten-osastolta et löydä niitä. 

Sanotaan ettei ole tyttöjen ja poikien värejä, mutta miksi mekot sitten ovat vain tyttöjen vaatteita? Miksei ne ole ihmislapsivaatteita? 

Ihan sama miten liikennemerkit muuttuvat sukupuolineutraaleiksi, neuvolakortit ovat sukupuolineutraaleita tai lapsia ei saa kutsua tytöiksi tai pojiksi, vaan he ovat lapsia. Niin meillä on poika. Halusi hän sitten vaikka nuken niin me käymme ostamassa pojalle nuken tyttöjen lelu-osastolta. Minulle on aivan sama mitä kaupan opasteissa lukee, miksi olla niin ehdoton? 

Olen itsekin pienenä ainoana lapsena leikkinyt pikkuautoilla ja Shell-parkkitalolla ja ne ollaan ostettu poikien lelut-osastolta, mitä sitten? Olenko mennyt nyt rikki tästä? 
Ihan normaali äitihahmo olen, ilman sen suurempia menetyksiä että minun lelut oltiin ostettu toisen sukupuolen lelujen joukosta.


Mitä mieltä olet näistä sukupuolineutraali-asioista?

17 kommenttia:

  1. No niiinpä.. oon samaa mieltä korvista tulee jo ulos "pitää olla sukupuolineutraalinen"..Toisaalta se on tää ajan henki minkäs teet.

    VastaaPoista
  2. Niimpä! Ihan naurettavaks alkaa mennä..

    VastaaPoista
  3. Mitä ehdotonta hyötyä lapsesi saa siitä, että kutsut häntä erityisesti pojaksi? Mitä hyötyä siitä on, että leluosastot ovat koodattu sukupuolen mukaan? Kumpaankin vastaus on selkeä: eihän siitä ole mitään hyötyä.

    Ongelmana onkin se, että sukupuolitettu maailma luo sukupuoleen perustettuja oletuksia, joita itsekin, ehkä huomaamatta, korostit kirjoituksessasi. Jos poika, joka tahtoo hankkia nuken, joutuu hakemaan sen hyllystä jossa lukee "tyttöjen lelut", viestii se hänelle että pojat eivät leiki näillä, joten hänen halunsa leikkiä nukella on jotenkin väärin. Se, että sinulle on aikanaan hankittu poikien leluja ja et ole kokenut niitä negatiivisina on anekdootti, yksilöllinen kokemus, joka ei kumoa vuosikymmenten tutkimuksia erilaisten sosiaali- ja käyttäytymistieteiden aloilla.

    Kukaan ei kuitenkaan kiellä sinua kutsumasta lastasi pojaksi tai määrittelemästä hänelle, mitkä asiat ovat poikien asioita ja mitkä tyttöjen. Yhteiskunnan on kuitenkin hyödyllisempää ohjata lapsia kiinnostustensa mukaan, ei sukupuolensa, olkoon kyse leluista, leikeistä tai vaatteista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän siitä mitään ehdotonta hyötyä ole mutta miksi kouluissa voida myös tulevaisuudessa puhua tytöistä ja pojista?

      Poista
    2. Kouluissa ei ole kielletty puhumista tytöistä ja pojista, vaan kannustettu kohtaamaan lapsia yksilöinä, heinä itsenään, joka tuskin on kovin kamala asia?

      Käsitys poikien ja tyttöjen kieltämisestä johtuu lehtien tavasta tehdä sensaatiomaisia uutisia ja otsikoita ja tämän taipumuksen soveltamisesta "Tasa-arvotyö on taitolaji" -oppaasta uutisoimiseen. Opas on kuitenkin verkossa ihan ilmaiseksi ladattavissa, joten siihen kannattaa itse tutustua.

      Mutta sama kysymys pätee myös tähän: mitä hyötyä siitä saadaan, että koulussa lapsia puhuteltaisiin sukupuolensa perusteella ryhminä, eikä yksilöinä, johon opas ohjeistaa?

      Poista
  4. Samaa mieltä! Tytöt on tyttöjä ja pojat poikia!

    VastaaPoista
  5. Me ollaan pohdittu tätä samaa ja meistä on ihan luonnollista että tytöt tykkäävät omista jutuistaan ja laulavat Frozenia, vaikka ympärillä on lauma spidermanpoikia. Lasten kuuluu olla tyttöjä ja poikia. Ja meillä sentään junarataa ja autotaloa ja silti tyttö haluaa olla prinsessa ja leikkiä autoillaan. Mutta ehkä noissa jutuissa haetaan sitä, etteivät joutuisi sukupuolensa takia eriarvoiseen asemaan ja kasvatetaan lapset niin, ettei tytöt ole poikia huonompia tai toisinpäin.

    VastaaPoista
  6. Ihmisellä on biologinen sukupuoli johon hän syntyy, poikkeuksena hyvin pieni prosentti tai promille ihmisiä jotka syntyvät molemman sukupuolen sukupuolielinten kanssa.
    Minusta on tärkeä että lapsi oppii kasvaessaan mikä hänen sukupuolensa on ja saa siihen positiivisia roolimalleja. Sukupuoli ei ole että leikkii nukeilla tai autoilla, eikä se ole sitä että tykkää ruuanlaitosta tai kalastamisesta, sukupuoli on biologinen tosiasia.
    Meilläkin on poika joka tykkäsi pienenä välillä leikkiä nukeilla, välillä autoilla mutta enimmäkseen ei välittänyt leluista vaan mieluummin leikki, juoksi ja hyppi ulkona pihalla. Parissa valokuvassa hänellä on prinsessankruunu päässä koska se oli hänestä niin hieno, useammassa taas päällä on Hämähäkkimies-puku, koska pienenä hän oli Hämähäkkimies.
    Ihan on itse saanut valita kuka on, mutta isän piti kyllä opettaa miten vessassa pissitään seisaalteen koska se tosiasia ei muutu vaikka mieli tekisi.

    VastaaPoista
  7. Todellisuudessa sukupuolineutraalius ei ole sitä, että ei ole tyttöjä ja poikia vaan se on oikeasti sitä, että on lukematon määrä erilaisia tapoja olla tyttö tai poika. Mikään niistä tavoista ei ole väärä. Jostain syystä vaan sukupuolineutraalius on muuttunut median vuoksi tuollaiseksi.
    Se on sitä, että poika voi mennä poikien talolle selliasena kuin on, on hän sitten seksuaalivähemmistön kuuluva, on hän sitten mihinen mies tai muuten vain seksuaalisuus hakusessa. Häntä tuetaan siellä juuri niin kuin hän tarvitsee. Sama on tyttöjen talolla. Tyttö voi mennä sinne turvallisesti oli hän sitten seksuaalivähemmistöön kuuluva tai alaikäinen raskaana oleva tyttö tai kuuluu siihen maahanmuuttaja ryhmään joka ei saa olla tekemisissä poikien kanssa.
    Minä olen saanut sukupuolineutraalin kasvatuksen jo 60-70 -lukujen taitteella ja minusta tuli tasapainoinen vahva nainen, joka elää juuri niin kuin haluaa. Sain tuen juuri siihen kasvuun jota tarvitsin. Kun lapsi saa toteuttaa itseään ja etsiä omaa identiteettiään niin hänestä kasvaa tasapainoinen. Samalla tavoin on kasvaneet omat lapsenikin.

    VastaaPoista
  8. Samanlaisia ajatuksia täälläkin. Tässä asiassa on menty ihan liian pitkälle, niin, että koko juttu on muuttunut ihan höpöhöpöksi. Se nyt on ihan perusjuttu jo nykyään, että lapset kasvatetaan yksilöinä, ei tyttöinä ja poikina. Mutta se taas ei tosiaan tarkoita, että sukupuolet pitäisi häivyttää kokonaan. Ja miksi näin edes on? On aika pieni joukko lapsia, joiden sukupuoli ei ole selvillä tms. On erikoista rueta muuttamaan, ja nimenomaan sekoittamaan pieniä lapsia tällaisilla asioilla.

    VastaaPoista
  9. Kirjoitat itsekin, että sulle on ostettu ”poikien leluja”, mielestäsi pojille voi ostaa nukkeja ja ettei pitäisi olla niin ehdoton siinä, mitä kaupan opasteissa lukee. Mitä siis oikeastaan ajattelet tästä aiheesta?

    Juuri sen vuoksi ei pitäisi enää olla tyttöjen ja poikien leluja erikseen, jotta ei tulisi käsityksiä siitä, mitkä asiat ovat ”normaaleja” pojille olla kiinnostuneita... Eli sillä, ettei jaotella tuotteita sukupuolen mukaan, pyritään laajentamaan eri sukupuolien mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja kiinnostuksen kohteitaan.

    Tää voi sit parhaimmillaan johtaa siihen, ettei maskuliinisuus ja feminiinisyys ole niin tiukasti kategorisoitu ja yksilöiden ei tarvitse kokea, että heidän pitäisi olla tietynlaisia biologisen sukupuolensa takia. Tää taas vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja esim. sukupuolittuneisiin ongelmiin. Lasten kohdalla niitä voi olla vaikka sellaiset uskomukset kuten "tytöt ei pärjää matikassa" tai normit kuten "pojat ei itke".

    Sukupuolineutraalius ei tarkoita sitä, etteikö saisi toteuttaa biologista sukupuoltaan tyypillisesti ja tykätä poikana ”poikien jutuista”. On kuitenkin vaikea sanoa, milloin kiinnostus poikien juttuja kohtaan on ns. luonnollista ja milloin ympäristön sanelemaa (just vaikka lapsille tarjotut lelut yms.). Jos lasten arjen tuotteet, leikit ja harrastukset ei olisi niin tiukasti sukupuolitettuja, voisi lapsen olla helpompi kiinnostunut myös omalle biologiselle sukupuolelleen epätyypillisemmistä jutuista. Eli se mitä tarjotaan, siihen myös tartutaan, niin myös sukupuolirooleissa.

    Lisäksi kaikki ei mitenkään voi kokea olevansa joko tyttö tai poika, joten ketään ei pidä pakottaa siihen. Lisäksi kaikissa ihmisissä on sekä tyttöä että poikaa, erilaisia maskuliinisia ja feminiinisiä ominaisuuksia, joita pitäisi saada toteuttaa elämässään. Silloin tytöistä voi tulla presidenttejä, pojista koti-isiä tai sairaanhoitajia jne.

    VastaaPoista
  10. Ootko nyt varmasti miettinyt asiaa myös lapsesi näkökulmasta? Mitä jos poikasi haluaisikin alkaa käyttää esim pinkkejä vaatteita ja leikkiä Barbeilla, niin eihän se SULLE ole mikään iso juttu ole ostaa sille niitä sieltä tyttöjen osastolta. Mutta mitä jos lapsesi joutuukin aivan turhaan kokemaan häpeää koska pitää ”tyttöjen jutuista”? Se että juuri sinä et hävenny poikatyttöyttäsi, ei tarkoita sitä että kaikki kokisivat asian juuri niin. Etenkin kun asetelma vielä laitetaan toisin päin. Se että nainen on ”vähän äijä” harvemmin on paha asia, mutta tyttömäinen poika taas usein koetaan vähän vähemmän miehisenä ja nolona.

    VastaaPoista
  11. Mä olen pienenä leikkinyt sekä barbeilla että autoilla. Leikkinyt turtlesia metsässä ja laulanut disney-lauluja sydämen kyllyydestä. En ole koskaan ajatellut niitä tyttöjen tai poikien leikkeinä/juttuina. Ne ovat olleet leikkejä, asioita.

    http://pisteitaruudulla.blogspot.com

    VastaaPoista
  12. Just näin! Seuraavaksi varmaan kätilöt alkavat vain onnittelemaan "onneksi olkoon, vauva tuli"!!!

    VastaaPoista
  13. Kiva kun joku uskaltaa sanoa ääneen että menee häpeäksi touhuksi. Se että muutamalla prosentilla lapsista oma sukupuoli ei vastaa biologista sukupuolta ei ole edellytys sille että kaikista lapsista pitäis kasvattaa sukupuolettomia. On hyvä että lähtökohtaisesti tuetaan lasta oman sukupuolen hahmottamisessa. Se että lapsi jossain vaihe0essa toi vois olevansa eri sukupuolta ei välttämättä tarkoita vielä että kyse olisi todella transsukupuolisesta lapsesta. Itse toivoin pitkään olevani lapsena poika. Luojan kiitos mulle ei alettu mitään radikaalia tehdä. Lapsille liian suuri valta päättää tällaisia asioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin! Niitä on niin vähän niin miksi kaikki pitäisi kasvattaa sukupuolineutraaleiksi?

      Poista
  14. On tyttöjä ja on poikia. Mutta samalla on myös ihan vaan lapsia. Meillä on kaksi poikaa, jotka on leikkineet pikkuautoilla ja nukeilla. En ole ohjannut heitä kumpaankaan suuntaan, vaan lelujaa on ollut yksinkertaisesti tarjolla ja leikit lapsi on valinnut itse. Mielestäni lapsi (sekä tyttö että poika) tarvitsee kasvaessaan oppia leikin kautta käsittelemään erilaisia asioita ja siksi minusta on ikävää, että esim nukkeleikit suunnataan vahvasti tytöille ja vaikkapa lelumiekat pojille. Minulle on ainakin ollut tärkeää, että lapset oppii leikkien kautta pehmeitä ja kovia asioita. Sinällään sukupuolitetut leluosastot alkavat ohjata jossain vaiheessa ajatukseen, että pehmeät, hellät ja hempeät leikit on tytöille (ja lopulta naisten asioita) ja toisaalta kovat, rajut ja fyysiset leikit on pojille (ja lopulta miesten asioita).
    Ja mitä tulee tyttöjen ja poikien väreihin, saa moinen jaottelu joka kerta niskakarvani pystyyn. Ei kertakaikkiaan ole olemassa sukupuolitettuja värejä, enkä ymmärrä miksi lapsille edelleen opetetaan että joku tietty väri on tytöille ja toinen pojille. Nuo meidän pojat ovat tykänneet pienenä "tyttöjen väreistä", toinen rakasti punaista ja toinen pinkkiä. Ja se päivä kun pojalle päiväkodissa sukupuolitettuihin väreihin kasvatettu tyttölapsi laukoi, ettei hän voi käyttää punaisia rakkaita lenkkareita, sai savun nousemaan korvistani ja olisi tehnyt mieli käydä vaihtamassa pari sanaa ko lapsen vanhempien kanssa. Poika ei nimittäin olisi halunnut laittaa tyttöjen vaatteita päälleen, mutta olisi halunnut käyttää kenkiään. Aikamoisten keskustelujen jälkeen saatiin väriasia selvitettyä ja lapsi kenkänsä taas jalkaan. Tämän jälkeen olenkin käynyt yksityistä taistelua sukupuolitettuja värejä vastaan ja yritän kasvattaa häpeilemättömästi niin aikuiset kun lapsetkin jotka kehtaavat päästää moisia sammakoita suustaan, että joku väri olisi tyttöjen ja toinen poikie. Ne on VÄREJÄ. Niillä ei ole sukupuolta ja jokainen voi käyttää juuri sen värisiä vaatteita mistä pitää.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista <3

Designed By Hello Manhattan