Slider

ÄITIKIRJA-HAASTE

perjantai 18. toukokuuta 2018


Tämä on ihan perus minua... olen aina myöhässä tai jos se ei aina niin usein. Nappasin Tehtävänimikkeenä Lauran blogista äitikirja-haasteen, vaikka hän teki sen äitienpäivän kunniaksi niin periaatteessa joka päivä on äitienpäivä, ystävänpäivä ja isänpäivä. Teen tämän siis nyt.

Kuinka monta lasta
Minkä ikäisenä tulin ensimmäistä kertaa äidiksi:
24-vuotiaana, olin saman ikäinen kuin oma äitini kun hän minut sai.
Kun sain tietää olevani raskaana, millaisia tunteita se herätti
Periaatteessa tunsin ja aavistelin, mutta testin tehtyä olin shokissa. En tiennyt mitä ajatella. Olin onnellinen ja samalla surullinen. ( en tiedä miksi, ehkä siksi koska sitä aina ajatellaan että elämä loppuu siihen kun lapsi tulee )
SULJE
Kuvaile synnytystä kolmella sanalla: 
Hirveää, ainutlaatuista, kokemisen arvoista
Parasta äitiydessä: 
Huomata lapsen kehitys, huomata miten hän oppii ja se mikä on parasta, en ole oikeastaan koskaan ennen tiennyt mitä rakkaus on. Nyt tiedän.
Pahinta äitiydessä: 
Liiallinen huolehtiminen ja murehtiminen. 
Must have tavara joka helpottaa äitiyttä
Puhelin, koska sieltä sai esimerkiksi imetyshetkinä katsottua Netflix sarjoja. Vertaistuki " onks tää normaalii??? ".
Must have tavara vauvavuodelle
Imetystyyny
Paras arkiruoka: 
Uunilohi ja perunamuusi. Vaikka rakastan kokkailua niin perus tonnikalapasta on herkullista ja maistuu myös lapselle.
Olen hyvä äiti, koska: 
Olen jämpti, pidän kiinni sanoistani ( ainakin lähes aina ). Yritän olla rento ja nauttia hetkestä. Meillä halaillaan ja pidetään toisistamme hyvää huolta! 
Parasta lapsiperheen arjessa: 
Se että ei ole koskaan samanlaista päivää/iltaa. Milloin on maidot lattialla, milloin keräät lautasen lattialta. ( Oli se sitten mamma tai poika ).
Pahinta lapsiperheen arjessa: 
Laura oli vastannut saman mitä itsekin mietin... ne kurakelit... että sitten vihaan niitä. Toinen on se murehtiminen. " Onkohan toisella kaikki hyvin " 
Äitiydessä minut yllätti positiivisesti: 
Se että lapsi antoikin nukkua, vaikka oltiin hirveästi peloteltu asiasta, ettei saa ensimmäiseen vuoteen nukkua. Opin myös itsestäni uusia positiivisia puolia.
Minun vinkkini äideille: 
Älä ota kaikkea niin vakavasti. Muistakaa myös nauraa kohelluksille ja sattumuksille. 
Minun mottoni arjessa: 
Muista hymyillä, se kasvattaa positiivista.
Kun lapset menevät illalla nukkumaan minä: 
Lähden kuntosalille, katson Netflixiä, kirjoittelen blogia tai juttelen puhelimessa.
Vastailkaa tekin :) 
Mikä on parasta äitiydessä? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat elämän suola :)

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan